PROOOOOOSA

                        Turma järvellä

Tihkusateen hämärästä alkoi näkyä yksinäinen valopiste. Polkupyöräilijä lähestyi nopeasti. Hänellä oli kiire. Frank seisoi aivan hänen edessään ja kun polkupyöräilijä oli metrin päässä Frankista hän teki äkkikäännöksen ja tippui sillalta alas järveen.
      Ilma oli kylmä ja tuulinen, sade yltyi ja Frankin oli hankala erottaa pyöräilijää jäiden seasta jotka peittivät järveä. Frank yrittää huutaa pyöräilijän perään mutta pyöräilijää ei näy eikä kuulu.
  " Oletko siellä?! Huuda jotain jos kuulet minua ! " Frank huutaa epätoivoisesti. " Apua ! Apua! ", kuuluu ääni jäiden seasta. " Koita pysyä pinnalla, tulen pelastamaan sinut ! " Frank huutaa ja lähtee kohti rantaa.
     Minun on pelastettava hänet, tämähän on melkeinpä minun vikani, en olisi saanut kävellä keskellä tietä. En anna tuon miehen hukkua !
       Frankin mieleen palautuu veljen kuolema viiden vuoden takaa, tilanne jossa hän ei saanut uhria pelastetuksi, tilanne joka sää hänet vaipumaan synkkyyteen yhä uudelleen ja uudelleen. Tuo synkkä tapaturma joka muutti Frankin elämän ei varmasti tee pelastustehtävää Frankille helpoksi.
     Frank tulee rantaan ja näkee pyöräilijän 10 metrin päässä, hän ei meinaa pysyä pinnalla koska virtaus on niin kova. Frank miettii hetken mitä hän tekisi kunnes näkee takavasemmalla olevan pitkän puupätkän. Frank kurkottaa kohti uhria ja puu yltää juuri ja juuri, pyöräilijä tarttuu kiinni puusta ja Frank alkaa vetämään miestä kohti rantaa kunnes yhtäkkiä virtaus saa vallan miehestä ja Frank tuntee kovan nykäisyn ja tippuu itse järveen. Virtaus saa vallan molemmista ja ei mene kauaa kunnes kummastakaan ei näy jälkeäkään.
 

Ennakkotunnelmia

Torstaina lähdemme luokan kanssa katsomaan Kuningatar K teatteri esitystä ja henkilökohtaisesti olen melko innostunut ja kiinnostunut lähtemään pitkästä aikaa Lappeenrannan kaupungin teatteriin.
 Tavattuani esityksen ohjaajan etukäteen mielenkiintoni esitykseen heräsi entisestään, koska hän osasi antaa hyvän ja monipuolisen kuvan esityksestä. Esitys on varmasti hyvin abstrakti joka herättää katsojassa paljon kysymyksiä ja hämmennystä, mutta tämä voi olla ihan hyvä asia siinä mielessä, että katsoja joutuu keskittymään koko ajan esitykseen ja miettimään asioita.
     Esitys herättää myös filosofia kysymyksiä, jotka laittavat ihmisen miettimään jopa elämän peruskysymyksiä luultavasti. Kaiken kaikkiaan esitys tarjoaa varmasti jännitystä, herkkyyttä ja huumoria eli kaikki hyvän esityksen elementit, joten lähden avoimin mielin katsomaan Kuningatar K:ta